Loading...
 

Historia vuoteen 1997

Reitti

Ensimmäinen kosketus partiotoimintaan Parkanossa oli Pohjois-Satakunnan partioveikkojen perustaminen vuonna 1936. Lippukunnanjohtajana toimi Tarmo Markkula. Lippukunnalla oli vartiot Linnankylässä sekä keskustassa. Lisäksi toiminnassa oli vanhempainneuvosto.

Vuonna 1937 pidettiin ensimmäiset vartionjohtaja kurssit, joissa oli kouluttajat piiristä ja Suomen Partiopoikien Liitosta. Samana vuonna oli myös Satakunnan partiopiirin talvileiri, joka pidettiin Kihniön Käskyvuorella. Vireästi alkaneen toiminnan katkaisi sota, jossa myöskin partiolaiset saivat antaa uhrinsa.

Parkanon partiopojat aloitti toimintansa vuonna 1947. Liikkeenharjoittaja Paavo Manninen kokosi joukon poikia ja perusti lippukunnan. Toiminta käynnistyi hyvin virkeästi, vaikka kaikki pojat olivat aloittelijoita partiotaipaleella. Kesällä 1948 Parkanon pojat osallistuivat jo Suomen Partiopoikajärjestön suurleirille Vierumäelle.

Ensimmäinen lippukunnan pöytäkirjoista löytyvä kokous pidettiin 30 päivä syyskuuta vuonna 1948. Kokouksessa oli 44 osanottajaa, joista 12 oli uusia jäseniä. Nämä tulokkaat ‘kastettiin’ partiolaisiksi Pyhän yrjön kasteella.

Samaan aikaan poikien kanssa perustettiin tyttölippukunta Parkanon Virkut johtajanaan Tuula Manninen. Lippukunnilla oli paljon yhteistä toimintaa. Lippukunnat olivat ns. ruskeita partiolaisia. Näiden lippukuntien yhteinen Yrjönpäivä paraati pidettiin 24.4.1949, jolloin partiolaiset kokoontuivat järjestäytymistä varten silloisen Päivölän pihalle, josta partiolaiset marssivat keskustan halki yhteiskoululle. Yhteiskoululla rovasti Yrjö Koivukoski piti partiolaisille puheen.

Vuonna 1956 perustettiin tyttölippukunta Parkanon Kipinät. Lippukunnan johtajaksi valittiin tuolloin Lea Tammela. Lippukunta siirtyi myös niin sanottuihin sinisiin partiolaisiin. Myöhemmin samana vuonna lippukunnanjohtajaksi valittiin Toini Härmä.

Parkanon Partiopoikien ja Parkanon Kipinät -lippukunnan liput hankittiin v. 1959. Poikien lipun piirsi Juhani Majuri, tangon suunnitteli Paavo Manninen ja sen valmisti vanhempainneuvosto. Tyttöjen lipun valmisti vanhempainneuvosto. Molemmat liput vihittiin juhlallisesti Yrjön-päivän juhlassa. Vihkimisen suoritti rovasti Yrjö Koivukoski.

Tästäkin eteenpäin lippukuntien yhteistoiminta oli tiivistä. Lippukunnat leireilivät ja vaelsivat yhdessä. Parkanon Kipinät vuokrasivat vuonna 1966 Kuivasjärven Pajaniemestä alueen, jonne tuli vanhempainneuvoston toimesta partiokämppä, Kipsu.

Samaan aikaan pojat rakensivat turvekammeja ympäri maakunnan esim. Kivilammelle, Latikkaan sekä Nivusjärvelle. Vuonna 1968 Partiopojat ostivat valtiolta rantapalstan Valkeisen järven rannalta. Samana vuonna sinne rakennettiin myös turvekammi. Vuonna 1970, vanhempainneuvosto siirsi alueelle entisen Järvenmäen autiotalon, jonka paikalle pystytti Eemeli Kyrönviita. Näin sai alkunsa vieläkin käytössä oleva Erä-Valkea.

Vuonna 1974 Parkanon Kipinöille tuli ongelma. Kipsun alueen vuokrasopimusta ei saatu jatkettua. Piti löytää uusi alue. Poikien Keskuksella oli Kaidoillavesillä valtiolta vuokrattu, käyttämätön alue. Sinne vanhempainneuvosto jälleen siirsi rakennuksen ja se koottiin. Kipsu vihittiin uuteen paikkaansa 1976 ja sähköt Kipsu sai 1977.

Vuonna 1987 Parkanon Partiopojat ja Parkanon Kipinät yhdistyivät Parkanon Kipinäpartioksi. Oman lipun yhteislippukunta sai vuonna 1990. Nyt lippukunta täyttää (jos lasketaan Poikien ja Kipinöiden aloittajaisista) 50 VUOTTA. Onnea!!!!

Lähteet: Tukki, Oiva Yliruusi ja muut pienet historiikit....

Sivua viimeksi muutettu Sunnuntai 15. Tammikuuta, 2017 22:07:15 EET